Lysähtää täysin ja kuiskata hiljaa, ettei jaksa. Terä käteen ja viiltää niin paljon kuin haluaa ilman huolta kuinka peittää jäljet. Istua lattialla ja katsoa kuinka veri, kaunis veri, valuu pitkin jalkaa. Kaunista väkivaltaa itseään kohtaan. Oon enemmän sekaisin, kuin kukaan ikinä uskoisi.
Mä haluan kaljaa ja valkovenäläisen kahden litran pullossa. Mä en jaksa olla selvinpäin enkä kiemurrella enää näissä fiiliksissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti