maanantai 13. heinäkuuta 2015

Minä kannan meidät yli pimeän

Halla ja Etelätuuli niin kumpikin luuli
Ja kun taivaan rantaan myrsky kohoaa
minulle se aina meitä tarkoittaa
rakkautta joka laske ei luokseen asumaan
jonka kiivaus yhä hakee vertaistaan

Antti Railio - Halla ja Etelätuuli

Mä en osaa enää puhua. Aina kun pitäisi sanoo jotain tärkeetä, mun suu vaikenee ja kaikki luulee ettei mua kiinnosta. Kumpa ne ymmärtäisi, että mä kuuntelen senkin edestä. Haluan kuunnella, koska en osaa puhua. Mulla on asiaa, mutta se saa odottaa. Mä kirjoitan mieluummin, vaikken osaa sitäkään. Ja huomenna pitäisi jaksaa puhua ja kuunnella ja olla. Aamulla pitäisi mennä psykologille ja mä tiedän ettei siitä tuu ainakaan mitään jonkun sijaisen kanssa. Sitten lupasin nähdä kaveria ja sieltä suoraan illalla teoriatunnille. Enkä saa edes nukkua. 

Ja joo, kyl mä muistan, pyysin sua sillon puuttumaan asiaan, jos alan meneen lihavan puolelle ja jotain pitäis tehdä. Mä muistan sen tosi hyvin ja nyt on siis sun mielestäs aika tehdä asialle jotain? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti